Hallituksen budjettineuvotteluissa sopima maastapoistumisvero on täysin vääränlainen viesti kansainvälisesti liikkuville osaajille ja sijoittajille, Keskuskauppakamari katsoo.
– Maastapoistumisvero antaa täysin väärän viestin kansainvälisesti liikkuville osaajille ja pääomille. Yhdessä ensi vuonna käyttöön otettavan taloudellista työnantajaa koskevan maahantuloveron kanssa tämä on melkoinen rajoite kansainväliselle toiminnalle, sanoo Keskuskauppakamarin johtava veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää.
Hallituksen budjettineuvotteluissa sovittiin, että yksityishenkilöiden luovutusvoittoverotusta laajennetaan vuonna 2023 tilanteisiin, joissa omaisuuden myynti tapahtuu ulkomailla asuessa Suomessa kertyneen arvonnousun osalta. Maastapoistumisveron yksityiskohdat eivät kuitenkaan ole vielä selvillä.
Keskuskauppakamari katsoo, että veron soveltamisalaa on rajattava siten, että se haittaa mahdollisimman vähän työvoiman liikkuvuutta ja ulkomaisten sijoitusten houkuttelemista Suomeen. Veron soveltamiskynnys on nostettava korkealle.
– Maastapoistumisveron periminen on kaikissa tilanteissa lykättävä omaisuuden tosiasialliseen luovutushetkeen. Suomen on myös huolehdittava siitä, ettei veron säätäminen johda kansainväliseen kaksinkertaiseen verotukseen, Kujanpää sanoo.
EU-oikeuden takaama vapaan liikkuvuuden periaate ja Suomen solmimat verosopimukset rajoittavat Suomen mahdollisuuksia periä maastapoistumisveroa.
– Vaikka maastapoistumisveron tuottamat verotuotot jäisivät kohtalaisen pieniksi, kyseessä on hallinnollisesti raskas vero, joka monimutkaistaa verojärjestelmää. Näin pienellä avotaloudella ei ole varaa tämäntyyppisiin verohankkeisiin, Kujanpää toteaa.
Talvella 2020 valmistuneessa selvityksessä valtiovarainministeriö ei suositellut veron ottamista käyttöön.
