Veronmaksajain keskusliiton toimitusjohtajan Teemu Lehtisen mukaan hallituksella oli kova tarve päätää budjettiriihessään edes yhdestä uudesta verosta.
– Ongelma vain oli, ettei mitään sopivaa veroa ollut näköpiirissä, Teemu Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan Taloustaito-lehdessä.
Lehtisen mukaan pitkään tyrkyllä oli ajatus asettaa ulkomaisten rahastojen ja muiden osinkoveroista vapautettujen yhteisöjen saamille osingoille viiden prosentin lähdevero kaatui omaan mahdottomuuteensa.
Lehtisen mukaan viimeinen naula lähdeveron arkkuun oli ammattiliittojen ja muiden yleishyödyllisten yhteisöjen rajaaminen veron ulkopuolelle ja ulkomaiset osingonsaajatkin olisivat käytännössä välttäneet usein lähdeveron.
Lähdevero olisi jäänyt rasittamaan lähinnä sijoitusrahastoja ja eläkerahastoja.
– Ajatus tavallisiin rahastosäästäjiin sekä tulevaisuudessa työeläkettä saaviin tähdätystä veronkiristyksestä oli sen verran groteski, että koko hankkeen kaatuminen ei ollut lopulta yllätys, Lehtinen toteaa.
Veronmaksajien toimitusjohtajan mukaan hallitus kuuli kritiikin ja ymmärsi vetää tämän henkselit lähdeveron päälle.
Vero monimutkaistaisi järjestelmää, tuotto vaatimaton
Kun osinkojen lähdevero ei onnistunut, hallitus palasi jo kertaalleen hylkäämäänsä maastapoistumisveroon. Valtiovarainministeriö oli tehnyt selvityksen luonnollisten henkilöiden maastapoistumisverosta hallitusohjelman mukaisesti.
– Veromalli monimutkaistaisi Suomen verojärjestelmää ja siitä aiheutuisi hallinnollista vaivaa ja kustannuksia. Siitä huolimatta veron tuotto jäisi luultavasti vaatimattomaksi. Haitallisia vaikutuksia oli nähtävissä Suomen kilpailukykyyn, kiinnostavuuteen sijoituskohteena, maahan- ja maastamuuttoon sekä taloudelliseen tehokkuuteen, Lehtinen luettelee.
Myös Ruotsissa oli vastaavaa veromallia ehdotettu, mutta sen käyttöönotosta oli luovuttu. Valtiovarainministeriö piti selvityksensä perusteella järkevänä seurata asiaa ja kansainvälisen tilanteen kehitystä.
– Kuluvan vaalikauden osalta asian piti siis olla käytännössä tässä. Vaan toisin kävi, kun syyskuun budjettiriihessä oli poliittinen tarve päättää edes jostakin uudesta verosta, Lehtinen kirjoittaa.
Maastapoistumisverosta puhallettiin pölyt
Jo kertaalleen hyllytetystä maastapoistumisverosta puhallettiin pölyt, ja päätettiin säätää sellainen vuonna 2023 käyttöön otettavaksi.
– Nyt on sitten haasteena säätää maastapoistumisvero sellaisessa muodossa, että siitä olisi mahdollisimman vähän haittaa ja edes jonkin verran hyötyä.
Lehtisen mielestä on huolestuttavaa, jos uusia verolakeja halutaan säätää väen väkisin säätää vastoin lainvalmistelusta vastaavien asiantuntijoiden selkeää kantaa.
– Uusia veroja ei pitäisi roiskia puhtaasti fiilispohjalta. Ainakaan, jos ei haluta sutta ja sekundaa, Lehtinen toteaa.
