Pitääkö väite paikkaansa kansainvälisessä vertailussa? Poikkeaako Suomi merkittävästi muista OECD-maista?
Työnantajan kustannuksen ja työntekijän käteen jäävän tulon erotusta kutsutaan verokiilaksi. Verokiila koostuu vakuutusmaksuista (eläke, työttömyys, sairaus) sekä valtiolle, kunnalle, kirkolle ja Yleisradiolle kerätyistä veroista. Verokiila on merkittävässä määrin piilossa palkansaajan palkkakuitista, johon raportoidaan ainoastaan työntekijän verot ja maksut. Palkkakuitissa raportoitujen tietojen lisäksi työnantaja maksaa työnantajamaksuja noin 20 prosenttia suhteessa palkkaan.
Jos yritys maksaisi työvoimakustannuksena 100 euroa, josta verojen ja maksujen jälkeen työntekijälle jäisi käteen 80 euroa, olisi verokiila 20 prosenttia. Tällaisia matalan verokiilan maita ovat esimerkiksi Sveitsi ja Uusi Seelanti (kuvio 1).
Suomen tilanne poikkeaa edellisistä esimerkeistä. Vuonna 2017 keskimääräistä palkkaa (≈3 500 euroa kuukaudessa) saavan yksityisen sektorin työntekijän kohdalla verokiila oli 43 prosenttia. Ruotsin luku oli samaa luokkaa. Norjassa ja Tanskassa keskipalkkaa saavan työntekijän verokiila oli lähellä OECD-maiden keskiarvoa, mikä oli 35,9 prosenttia.
Työn tekemisen kustannus ei yksiselitteisesti määrää yksittäisen maan työllisyyttä. Itse asiassa kovin moni asia vaikuttaa työllisyysasteen tasoon aina sosiaaliturvan rakenteesta maan instituutioiden toimintaan ja sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Verokiilan suuruus ei kuitenkaan ole merkityksetön asia, vaan tutkimuskirjallisuuden perusteella sillä on havaittu olevan vaikutusta.
Se, kokeeko verokiilan korkeaksi vai matalaksi, on makuasia. Selvää kuitenkin on, että 1) korkea verokiila vaikuttaa työllisyyteen negatiivisesti ja 2) on olennaista, millä tavalla verotuksella kerätyt maksut käytetään.
Verotus on nykyisin korkealla tasolla ja siksi erityisesti tuloverotuksen aiheuttama hyvinvointitappio yhteiskunnassa on merkittävä. Näin ollen verotuksen painopistettä tulisi siirtää pois työn ja työllistämisen verottamisesta.
Osana verotietouden lisäämisen agendaa, julkaisimme verolaskurin, jossa kuka tahansa voi käydä laskemassa vuoden 2019 verokiilan erilaisilla palkkatasoilla.
Kutsun sinut, arvoisa lukija, verolaskurimme käyttäjäksi ja pohtimaan sitä, mikä olisi sopiva verokiilan suuruus.
