Sääntelyn tavoitteena on hallituksen mukaan kannustaa verovelvollisia ilmoittamaan oma-aloitteisesti verotuksesta puuttuneet tiedot ja siten lisätä verotuloja hallinnollisesti kevyemmällä menettelyllä.
Samalla aiemmin verotuksen ulkopuolella olleet tulot ja varat tulisivat verotuksen piiriin Suomessa myös tulevina vuosina.
Taustalla on ajankohtainen kansainvälinen kehitys veropaon ja veronkierron torjumiseksi, ja useassa valtiossa on ollut käytössä vastaavanlaista sääntelyä. Suomessa laki on tarkoitettu olemaan voimassa määräaikaisena ensi vuoden ajan.
Luonnollinen henkilö tai kuolinpesä välttyisi veropetosta koskevilta rikosoikeudellisilta seuraamuksilta, jos hän oma-aloitteisesti ilmoittaisi verotuksesta aikaisemmin puuttuneita tuloverolain mukaan verotettavia tuloja tai perintö- ja lahjaverolain mukaan verotettavia varoja vuoden 2016 aikana.
Hallinnollisena sanktiona määrättäisiin kuitenkin veronkorotus ilmoittamisvelvollisuuden laiminlyönnin johdosta.
Lakia sovellettaisiin vain oma-aloitteisesti ilmoitettujen tietojen perusteella tehtävään oikaisuun. Tuloverotuksen oikaisua vaadittaisiin Verohallinnolta kirjallisella vaatimuksella. Perintöverotuksen oikaisua vaadittaisiin perintökaaren mukaisella täydennysperukirjalla ja lahjaverotuksen oikaisua lahjaveroilmoituksella.
Vaatimuksen pitäisi sisältää oikeat ja riittävät tiedot siten, että vero voidaan määrätä oikean suuruisena. Lakia ei sovellettaisi tuloihin tai varoihin, joiden voidaan verotuksen oikaisun yhteydessä todeta olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Tämän vuoksi oikaisuvaatimukseen pitäisi liittää myös selvitys siitä, että tulot ja varat eivät ole peräisin rikollisesta toiminnasta.
Normaalin viiden vuoden sijasta tuloverotusta voisi vaatia oikaistavaksi verovuosilta 2004–2015. Perintö- ja lahjaverotusta voisi vaatia oikaistavaksi 11 vuoden kuluessa verotuksen toimittamispäivästä lukien. Jos perintö- tai lahjaverotusta ei olisi toimitettu, verotusta voisi vaatia oikaistavaksi 11 vuoden kuluessa siitä, kun ilmoittamatta jääneitä varoja koskeva ilmoitus olisi tullut antaa Verohallinnolle.
Ehdotus mahdollistaa sen, että verovelvolliselle ei jäisi riskiä rikosoikeudellisen menettelyn käynnistämisestä myöskään törkeän veropetoksen osalta.
