Yksitoista vihreiden kansanedustajaa vaatii kirjallisessa kysymyksessään metsähakkuiden lopettamista lintujen pesimäaikaan.
Edustajat toteavat, että suurin osa Suomen linnuista pesii huhtikuun puolivälin ja heinäkuun lopun välisenä aikana.
– Pesimäaikaiset metsien hakkuut häiritsevät lintujen ja muiden eläinten lisääntymistä. Ne tuhoavat eri arvioiden mukaan useita kymmeniä tuhansia linnunpesiä vuosittain. Puissa olevia pesiä tuhoutuu puita kaadettaessa ja maapesiä metsäkoneiden liikkuessa hakkuualueella sekä maanmuokkauksen yhteydessä. Vuonna 2019 Suomen luonnonsuojeluliiton Pesärauhaa linnuille -vetoomuksessa 13 000 ihmistä vaati kesähakkuista luopumista, kansanedustajat kirjoittavat.
Metsästysasetuksen 24. pykälän mukaan linnut ovat pesimäaikaan rauhoitettuja. Luonnonsuojelulain 39. pykälä kieltää rauhoitettujen eläinten tappamisen ja lintujen pesien tarkoituksellisen vahingoittamisen sekä eläinten tahallisen häiritsemisen erityisesti lisääntymisaikana. Myös EU:n lintudirektiivi kieltää lintujen tahallisen häirinnän ja pesien vahingoittamisen.
Maa- ja metsätalousministeriön työryhmä esitti jo vuonna 2000, että puunkorjuu tulee suunnata eläinten lisääntymisaikaan mahdollisuuksien mukaan kuivahkoille ja kuiville kankaille, joissa lajien ja yksilöiden määrä on selvästi reheviä metsätyyppejä vähäisempi. Työryhmän mukaan hakkuita tulisi välttää touko—kesäkuussa lehdoissa, lehtipuuvaltaisilla lehtomaisilla ja lehtipuuvaltaisilla tuoreilla kankailla, rehevissä korvissa sekä rehevissä rantametsissä. Suositukset eivät kuitenkaan ole siirtyneet käytäntöön metsänhoidossa.
EU:n tuomioistuin otti maaliskuisessa ennakkoratkaisussaan Suomen tähänastista käytäntöä tiukemman linjan EU:n lintu- ja luontodirektiivien pesimäaikaa suojaavien kirjausten tulkinnassa.
– EU:n tuomioistuimen ratkaisu edellyttää toimenpiteitä kesähakkuiden rajoittamiseksi myös Suomessa. Kiireellisintä olisi rajoittaa hakkuita lintujen tärkeimpään lisääntymisaikaan erityisesti elinympäristöissä, joissa lintujen tiheydet ovat suurimmillaan, edustajat sanovat.
Kirjallisen kysymyksen ovat allekirjoittaneet vihreiden Satu Hassi, Tiina Elo, Jenni Pitko, Heli Järvinen, Outi Alanko-Kahiluoto, Atte Harjanne, Saara Hyrkkö, Iiris Suomela, Noora Koponen, Pirkka-Pekka Petelius ja Inka Hopsu.
