Ilmateitse välittyviä pisaroita tutkiva Aalto-yliopiston apulaisprofessori Ville Vuorinen sanoo Verkkouutisille, että pienyrittäjien liiketoiminnan kannalta olisi nyt erityisen tärkeää pystyä vakuuttamaan asiakkaat terveysturvallisesta asiointimahdollisuudesta.
Kyse on hyvän ilmanvaihdon merkityksestä koronaa estettäessä. Vuorinen toivoo, että valtio tukisi ilmansuodattimien hankintaa.
– Hyvä ilmanvaihto on avaintekijä epidemian torjunnassa. Parhaimmillaan ollaan ulkona missä viruspitoisuudet ilmassa laimenevat tehokkaasti ja korona tarttuu heikosti, Ville Vuorinen sanoo.
– Eräs mahdollisuus parantaa ilmanvaihtoa olisi hankkia hepa-ilmansuodatin. Pieneen tilaan sellaisen saa muutamalla satasella ja niiden ajatellaan suodattavan SARS-CoV-2 -virusta kantavia aerosoleja ilmasta.
Hän muistuttaa myös liiketilojen tuuletuksesta.
– Tuuletuksen tehokkuutta voidaan mitata CO2-mittarilla, minkä pitäisi mielestäni kuulua jokaisen yrittäjän perusvarustukseen. Mittaria käyttämällä voi helposti arvioida tilojen ilmanvaihdon ja löytää omiin tiloihinsa parhaan tuuletustavan. Mitä lähempänä ollaan ulkoilman CO2-pitoisuutta, sitä matalampi on uudelleenhengitetyn ilman prosenttiosuus ja sitä matalampi on myös ilmavälitteinen tartuntariski, Vuorinen toteaa.
Apulaisprofessorin mielestä ”Suomen viranomaiset eivät anna ilmanvaihdon merkityksestä riittävän selvää viestiä”.
– THL:n pitäisi todeta koronan pääleviämisreitin olevan ilmavälitteisyyden lyhyellä (alle metrin) ja pitkällä (yli metrin) etäisyydellä, jolloin toimenpiteitä edellytettäisiin herkemmin. Tiedeyhteisö on ajatellut näin jo pitkään ja myös Maailman terveysjärjestö WHO ja USA:n tautikeskus CDC ovat äskettäin siirtyneet tälle kannalle, hän huomauttaa.
– Pintojen puhdistuksessa ei ole juuri pointtia, mikäli ilmanvaihto ei ole kunnossa. Ilma on näistä kahdesta nykytiedoin huomattavasti tärkeämpi tartuntareitti. Tarvitaan yhteistyötä terveysviranomaisten, ilmanvaihtoinsinöörien ja aerosolitutkijoiden välillä.
Ville Vuorisen mielestä kerrostaloissa asuvien olisi yleisesti tärkeää ymmärtää, mistä ilma asuntoon tulee, miten ilma asunnosta poistuu ja miten usein ilma vaihtuu.
– Koronan ilmavälitteisyyttä ei pitäisi pelätä. Riskiä voi usein suhteellisen helposti merkittävästi laskea kerrostaloympäristöissä muun muassa välioven tiivisteet vaihtamalla, puhdistamalla ilmanvaihtoventtiilit tai käyttämällä maskia rappukäytävässä.
– Maailmalla on raportoitu lukuisia tapauksia joissa korona on levinnyt kerrostaloissa. Helpoiten nämä tapaukset on havaittu karanteenihotelleista maissa, joissa ilmaantuvuus on ollut häviävän pieni. Suomessa on julkisuudessa myös ollut tapauksia, joissa korona on levinnyt asutussa ympäristössä. Olemme mediassa nähneet vain jäävuoren huipun.
Hänen mukaansa keskimäärin miltei jokaisessa Suomen kerrostalossa on nyt ollut koronatapaus.
– Vähin mitä pitäisi tehdä olisi tarkastuttaa ilmanvaihtojärjestelmien säädöt ja tarkastaa väliovien tiivisteet. Entä voidaanko rappukäytävien ilmanvaihtoa tehostaa? Kaikkea ei voi kontrolloida, mutta paljon käytännöllisiä asioita voi toisaalta tehdä. Ihmiset eivät tästä panikoi, Ville Vuorinen katsoo.
Tärkeä 🧵miten asiakaspalvelutyössä voidaan tehostaa helpoin keinoin erittäin paljon ilmanvaihtoa CO2-mittaria hyödyntämällä ➡️ tartuntariski laskee. Toimii myös Suomessa⬇️@iltasanomat @iltalehti_fi @tyoterveys @Elinkeinoelama @AVItwiittaa @valtioneuvosto @THLorg @Laakariliitto https://t.co/sU2lvXo5hK
— Ville Vuorinen (@VVuorinenAalto) May 16, 2021
