Entinen Viron valtakunnansyyttäjä Margus Kurm uskoo Estonian uponneen törmättyään sukellusveneeseen, Viron yleisradio kertoo. Kurm johti onnettomuutta vuosina 2005-2009 selvittänyttä virolaista tutkintakomiteaa.
Kurmin mukaan Estonian hylyn kyljestä löydetty reikä osoittaa, ettei laiva uponnutkaan keulavisiirin pettämisen takia.
– Kyse oli törmäyksestä jonkin sellaisen kanssa, joka oli tarpeeksi suuri tehdäkseen neljän metrin reiän aluksen runkoon, Kurm toteaa Viron yleisradion Pealtnägija-ohjelmassa.
Havainto reiästä esitettiin Suomessa Estonia – Mullistava löytö -nimellä nähtävässä Discoveryn dokumenttisarjassa. Hylkyä kuvanneita ruotsalaisia elokuvantekijöitä syytetään hautarauhan rikkomisesta.
Margus Kurmin mukaan reikä aluksen kyljessä ei tullut yllätyksenä. Hän kertoo, että todistusaineisto ja analyysit ovat viitanneet tällaiseen jo aiemmin.
– Kun otetaan huomioon se, että repeämä on vesirajan alapuolella, ettei kukaan ole koskaan aiemmin nostanut esiin, että toinen alus olisi voinut upottaa Estonian sekä se, ettei kukaan eloonjääneistä ole sanonut nähneensä toista laivaa Estonian lähellä, on todennäköisin syy, että Estonia törmäsi sukellusveneeseen, Kurm toteaa.
Hänen mukaansa tämä tarkoittaa, että ”jossakin pitäisi olla vahingoittunut sukellusvene”. Kurmin mukaan reikä ei välttämättä merkitse sitä, että sukellusvene olisi törmännyt suoraan Estonian kylkeen. Hän pitää mahdollisena, että alukset kulkivat samaan suuntaan ja Estonia osui taiedellään olleeseen sukellusveneeseen tai raapaisi sitä.
– Kysymys kuuluu, mitä sukellusvene teki Estonian reitillä, Margus Kurm sanoo.
Reikää on jo ehditty selittää hieman tavanomaisemmin esimerkiksi osumalla merenpohjassa olleeseen kiveen. Margus Kurm ei tähän usko. Hänen mukaansa hylyn paikka ja asento pohjassa tunnetaan hyvin.
– Kohta, josta vauriot löydettiin, ei ole koskaan koskettanut merenpohjaa.
Kurmin mukaan myöskään väite siitä, ettei vauriokohta olisi näkynyt aikaisemmin, ei pidä paikkaansa. Hänen mukaansa vauriokohta olisi voitu kuvata jo vuonna 1994.
– Joko sitä ei kuvattu [silloin] tai se kuvattiin, mutta siitä ei kerrottu julkisuuteen. Pidän toista vaihtoehtoa todennäköisempänä, koska materiaali katosi.
Margus Kurm sanoo reiän myös vastaavan avoimiin kysymyksiin aluksen uppoamistavasta.
Uusia tutkimuksia
Virolaistutkijan sukellusveneteoria ei ainakaan toistaiseksi ole valtavirtaa.
Onnettomuustutkintakeskuksen johtava tutkija Kai Valonen kertoo tunteneensa turman päätutkijoita ja käyneensä läpi kaiken Estonia-tutkinnan aineiston. Hänestä sen johtopäätökset pitävät yhä hyvin kutinsa.
– Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton, hän sanoo Twitterissä.
Valosen mukaan on kiistatonta, että visiiri ja ramppi olivat auki ja että autokannelle tuli reilusti vettä.
– Siksi laiva kallistui nopeasti ja upposi perä edellä.
Kai Valonen toteaa, etteivät autokannen alta pelastuneet havainneet sinne tulevan kummemmin vettä.
– Jos uppoaminen johtuisi autokannen alle tulvivasta vedestä, laiva olisi uponnut suoraan eikä olisi kallistunut näin nopeasti, hän arvioi.
Ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr.) kertoi maanantaina Ilta-Sanomille, että Suomi, Ruotsi ja Viro ovat katsoneet yhdessä uusien tietojen edellyttävän tutkintaa hautarauhasta huolimatta.
Maiden ulkoministerit julkaisivat aiemmin päivällä yhteisen lausunnon, jossa kerrottiin, että uusia tietoja selvitetään Viron vetovastuulla.
Lausumassa todettiin kuitenkin myös, että Viro, Suomi ja Ruotsi korostavat nojautuvansa edelleen vuonna 1997 julkaistun kansainvälisen tutkintakomission (JAIC) loppuraportin lopullisiin johtopäätöksiin turman syistä.
Estonia upposi Itämerellä aamuyöllä syyskuun 28. päivänä 1994. Laivan 989 matkustajasta ja miehistön jäsenestä jäi eloon vain 137. Turmassa menehtyi 501 ruotsalaista ja 285 virolaista. Suomalaisia kuoli kymmenen.
Olen käynyt läpi kaiken @OTKES_SIAF ssa olleen #Estonia-aineston ja tunnen "päätutkijoita" ml. edesmenneen K. Lehtolan. Loppuraportin johtopäätökset pitävät edelleen hyvin. Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton.
— Kai Valonen (@KValonen) September 28, 2020
Olen käynyt läpi kaiken @OTKES_SIAF ssa olleen #Estonia-aineston ja tunnen "päätutkijoita" ml. edesmenneen K. Lehtolan. Loppuraportin johtopäätökset pitävät edelleen hyvin. Laiva upposi, koska autokannelle tuli edestä vettä. Vesilinjan alapuolinen reikä uppoamissyynä on mahdoton.
— Kai Valonen (@KValonen) September 28, 2020
