Viron entinen pääministeri Siim Kallas uskoo presidentti Donald Trumpin tähtäävän erittäin laaja-alaiseen turvallisuussopimukseen Yhdysvaltain ja Venäjän välillä.
Trump saattaisi Kallasin mukaan olla valmis tunnustamaan Ukrainalle kuuluvan Krimin liittämisen Venäjään, jos Venäjä sitoutuisi vetämään tukensa Itä-Ukrainan separatisteilta. Osana pakettia Ukrainan olisi taattava Donetskin ja Luhanskin alueille jonkinasteinen autonomia.
Viron kokeneimpiin poliitikkoihin lukeutuvan Kallasin puheenvuorolla on huomattavaa painoarvoa. Hän on toiminut muun muassa maansa pääministerinä 2002–2003, ulkoministerinä 1995–96 ja EU-komissaarina 2004–2014.
Kallas uskoo, että Lähi-idässä Venäjä ja USA sopisivat toimivansa yhteistyössä. Venäjä tunnustaisi Yhdysvaltain johtavan roolin alueella, ja USA puolestaan jättäisi rauhaan Venäjän liittolaiset, kuten presidentti Bashar al-Assadin hallitseman Syyrian. Suhteessa Iraniin Trump ja Venäjän presidentti Vladimir Putin sopisivat yhteisestä linjasta.
Kuin kirsikkana kakun päällä Trump lupaisi, että Nato vetää joukkonsa kauemmas Venäjän rajasta.
– Yhdysvaltain ja Venäjän välinen suuri turvallisuuspoliittinen sopimus saattaisi alulle uuden maailmanjärjestyksen, jonka keskiössä on USA:n ja Venäjän sotilaallinen liitto. Sellaiselle liitolle ei ole olemassa sotilaallista vastavoimaa, Kallas kirjoittaa Eesti Päevaleht -sanomalehdessä.
Euroopan pitkää vakauden kautta näyttää Kallasin mukaan seuraavan epävarmuuden aika, jonka taustalla vaikuttaa etenkin Yhdysvaltain ulkopolitiikan uudenlainen ennalta-arvaamattomuus.
Jos USA ja muut Nato-maat vetäisivät joukkonsa ja kalustonsa Baltiasta, Virossa oltaisiin suurten kysymysten äärellä, hän toteaa. Millaiset poliittiset, taloudelliset ja sotilaalliset edellytykset Virolla olisi vastata syntyneeseen tilanteeseen? Osattaisiinko sen seurauksia ennakoida, ja kyettäisiinkö niihin reagoimaan riittävän nopeasti?
”Venäjä on luonteva liittolainen”
Donald Trumpin ulkopoliittista ajattelua ohjaa Siim Kallasin mielestä ennen muuta näkemys juutalais-kristillisen maailman ja islamin välisestä vastakkainasettelusta. Koska USA ei voi taistella kaikkia islamilaisia maita vastaan yhtä aikaa, ensisijaiseksi kohteeksi on valikoitunut muita uhmakkaampi, ideologisempi ja yhteistyöhaluttomampi Iran.
Kallas arvioi, että Euroopassa islamia kohtaan osoitettu suvaitsevaisuus on Trumpille punainen vaate. Kun Yhdysvaltain presidentti ei ole saanut Euroopan unionista liittolaista islaminvastaiselle ristiretkelleen, hän tavoittelee kumppaniksi Venäjää ja toivoo Vladimir Putinin tapaan EU:n hajoamista.
USA:ta ja Venäjää yhdistää Kallasin mielestä valmius asettaa sotilaallinen voima taloudellisten toimien edelle. Eurooppalaisessa poliittisessa päätöksenteossa painottuvat taloudelliset näkökohdat, kun taas sotilaallisen konfliktin välttäminen on EU:n keskeinen prioriteetti.
