Viro teki presidentti Kersti Kaljulaidin mukaan 1930-luvun lopulla virhearvioita, joiden opetus on syytä muistaa vielä tänäkin päivänä.
Sotilaallisesta turvallisuudestaan huolestunut maa tilasi 1930-luvun puolivälissä Britanniasta kaksi sukellusvenettä, joiden nimiksi annettiin Kalev ja Lembitu.
– Ne olivat ilmeisesti aikansa ajanmukaisimpia sukellusveneitä, mutta nielivät merkittävän osan Viron silloisista puolustusmäärärahoista. Aluksissa oli siitä huolimatta paljon järkeä, kun muistetaan, että niitä oli tarkoitus käyttää yhdessä suomalaisten sukellusveneiden ja rannikkopatterien kanssa Suomenlahden suun sulkemiseen, Kaljulaid totesi Lennart Meri -konferenssin illallispuheessaan Tallinnassa.
Suomalaisten ja virolaisten alusten torpedoputket ja miinakiskot oli sovitettu tehtäväänsä varten yhteiseen standardiin, vaikka alukset poikkesivat muuten toisistaan.
Lähestymistavassa oli Kaljulaidin mukaan lukuisia yhtymäkohtia nykyiseen tilanteeseen, jolloin jopa kokonaisia asejärjestelmiä optimoidaan madaltamaan hankintakustannuksia ja edistämään eri maiden asevoimien keskinäistä yhteistoimintakykyä.
– On kuitenkin yksi olennainen ero. Virolais-suomalainen yhteissuunnitelma oli erinomainen niin teknisesti kuin taktisesti. Lopulta siitä ei kuitenkaan tullut mitään lukuisista poliittisista ja strategisista syistä, Kaljulaid sanoo.
– Eräs syistä oli se, että kun Neuvostoliitto vuonna 1939 painosti Viron johtajia, he päättivät olla käymättä taisteluun. Se oli virhe, josta olemme maksaneet erittäin korkean hinnan, hän jatkaa.
Kriittisellä hetkellä Viro joutui Kaljulaidin mukaan havaitsemaan olevansa vailla liittolaisia – toisin kuin nyt Naton ja EU:n jäsenenä.
Viron 1930-luvun lopulla harjoittama tasapainottelu Neuvostoliiton ja natsi-Saksan välillä, puolueettomuuspolitiikan kuvitellut hyödyt ja lopulta myös suurvaltojen noudattama vahvemman oikeus ohittivat silloin arvot, joihin nuori valtio oli sitoutunut.
– Vuosi 1939 on sen vuoksi meille kaikille karu muistutus siitä, mihin päädymme, jos hylkäämme omat arvomme – liberaalin demokratian arvot, presidentti Kaljulaid painottaa.
Neuvostoliitto perusti syksyllä 1939 Viron maaperälle useita sotilastukikohtia, joista käsin se muun muassa toteutti ilmaiskuja Helsinkiin Talvisodan aikana. Kesäkuussa 1940 Viro joutui puna-armeijan miehittämäksi, ja viimeiset venäläisjoukot poistuivat maasta vasta vuonna 1994. Toisen maailmansodan aikana Viro oli heinäkuusta 1941 syyskuuhun 1944 Saksan hallussa.
