Venäjä tulee jatkamaan sotilaallisen voimansa vahvistamista Euroopan suunnalla, ja Baltian lähiympäristössä voimatasapaino kallistuu Venäjän eduksi, Viron ulkomaantiedustelusta vastaavan viraston pääjohtaja Mikk Marran varoittaa virastonsa tuoreessa vuosiraportissa.
Marranin mukaan Venäjän johto vastustaa demokraattista maailmanjärjestystä aktiivisesti ja aggressiivisesti, mikä muodostaa merkittävän uhan myös Viron turvallisuudelle.
– Yhdelläkään Naton jäsenmaalla Euroopassa ei esimerkiksi ole ohjusjärjestelmiä, jotka olisivat verrattavissa lyhyen kantaman Iskander-ohjuksiin, joita Venäjä on sijoittanut Viron ja Liettuan rajojen läheisyyteen, hän sanoo.
Vaikka Viroon tai muuhun Nato-maahan kohdistuvan Venäjän hyökkäyksen todennäköisyys on tällä hetkellä matala, tilanne saattaa Marranin mukaan muuttua nopeasti. Niin voisi tapahtua, vaikka taustalla olisi Venäjän ja lännen vastakkainasettelun kärjistyminen missä tahansa muussa maailmankolkassa.
– Venäjä saattaa päätyä ennaltaehkäisevään sotilaalliseen offensiiviin Baltian alueella, jopa silloin, jos se ennakoi konfliktin eskaloitumisen tapahtuvan jollakin muulla alueella, hän toteaa.
Venäjä haluaa iskeä ensin
Viron ulkomaantiedustelun raportti muistuttaa Venäjän asevoimien panostaneen viime vuosina merkittävästi ”ennaltaehkäisevän sotilaallisen toiminnan” konseptin kehittämiseen. Venäjän tavoitteena on kyky sekä keskittää joukkojaan että saavuttaa sotilaalliset tavoitteensa niin nopeasti, että riittäviin vastatoimiin ei ole edellytyksiä.
– Venäjä haluaisi vähentää Yhdysvaltojen kansainvälistä roolia kaikin mahdollisin keinoin – ja samalla vahvistaa omaansa. Sen vuoksi Venäjän ulkopolitiikka tai sotilaallinen suunnittelu eivät voi käsitellä Baltian maita minään muuna kuin mahdollisena USA:n ja Venäjän välisen sodan näyttämönä, raportissa todetaan.
Pahimmassa tapauksessa Kreml voisi Viron ulkomaantiedustelun mukaan päättää sotilaallisesta iskusta Baltiaan väärän uhka-arvion ja poliittisen virhelaskelman pohjalta.
Kremlin silmissä sota alkoi jo
Raportti varoittaa venäläistä yhteiskuntaa militarisoitavan yhä voimakkaammin, koska Kreml pitää sotilaallista konfliktia lännen kanssa enää ajan kysymyksenä.
– Venäjän johto itse asiassa uskoo sodan länttä vastaan jo alkaneen. Sitä käydään aluksi informaation maailmassa ja kolmansien maiden maaperällä. Venäjä esimerkiksi näkee sotilaallisen interventionsa Syyriaan USA:n vastaisen eteläisen rintamalohkon vahvistamisena, ei erillisenä operaationa. Samaan tapaan myös Ukrainan tapahtumat nähdään lähinnä yhtenä Venäjän ja USA:n suuren vastakkainasettelun episodina, raportissa arvioidaan.
– Venäjän johto katsoo tämän näennäissodan edellyttävän koko yhteiskunnan ja sen kaikkien voimavarojen mobilisointia. Väestön valmistaminen sotaan ja resurssien keskittäminen ovat näkyvästi käynnissä useilla osa-alueilla reservien liikekannallepanon vahvistamisesta, aluepuolustusyksiköiden perustamisesta ja patrioottisesta kasvatuksesta massiivisiin propaganda- ja tiedusteluponnistuksiin, Viron ulkomaantiedustelu toteaa.
Pelottelemalla kansalaisiaan sodan uhalla Venäjän johto pyrkii raportin mukaan myös ohjaamaan ihmisten huomiota pois maan sisäisistä poliittisista sekä oikeusjärjestelmään, talouteen ja sosiaaliseen tilanteeseen liittyvistä epäkohdista ja ongelmista.
