Venäjän presidentti Vladimir Putinin strategia kriisissä olevan Valko-Venäjän saattamiseksi tiukemmin Venäjän hallintaan on käymässä entistä selkeämmäksi, arvioi Atlantic Council -ajatushautomon tutkija Brian Whitmore.
– Putin hyödyntää levottomuuksia, poliittista epävarmuutta ja Valko-Venäjän diktaattori Aljaksandr Lukashenkan haavoittuvuutta taatakseen Moskovan hallitsevan aseman suhteessa Minskiin, Whitmore kirjoittaa blogissaan.
Hänen mukaansa Venäjä pyrkii tasaisesti laajentamaan poliittista ja sotilaallista jalanjälkeään pienemmän länsinaapurinsa alueella.
– Kreml vahvistaa järjestelmällisesti johtoasemaansa Valko-Venäjään nähden riippumatta siitä, kuinka Valko-Venäjän kriisi ratkaistaan tai pysyykö Lukashenka vallassa.
– Asevoimilla on tässä tärkeä rooli. Moskova on pitkään pyrkinyt muuttamaan Valko-Venäjän de facto jatkeeksi läntiselle sotilaspiirilleen saattamalla naapurinsa asevoimat hallintaansa ja hankkimalla tukikohtia sen alueelta. Moskova on ottanut viime kuukausien aikana ison askeleen näitä tavoitteita kohti.
Venäjä ja Valko-Venäjä ovat suunnitelleet ennätyksellisen paljon yhteisiä sotaharjoituksia tälle vuodelle. Maiden puolustusministerit myös allekirjoittivat maaliskuun alussa viisivuotisen strategisen kumppanuuden sopimuksen.
– Samana päivänä Lukashenka näytti luopuvan pitkäaikaisesta vastustuksestaan uuden venäläisen lentotukikohdan rakentamiseksi Valko-Venäjän alueelle, Whitmore kertoo.
Lisäksi maiden puolustusministereiden kerrottiin sopineen 5. maaliskuuta kolmen yhteisen asevoimien harjoituskeskuksen perustamisesta sekä Venäjän että Valko-Venäjän alueelle.
– Venäjän Minskin-suurlähettiläs on sanonut, että Moskovalla ei ole haluja muodostaa yhtä yhteistä armeijaa Valko-Venäjän kanssa. Kreml on siitä huolimatta pyrkinyt pitkään muuttamaan Valko-Venäjän asevoimat oman armeijansa jatkeeksi, Whitmore toteaa.
Hän muistuttaa, kuinka Venäjän läntisen sotilaspiirin komentaja ehdotti vuonna 2015, että valkovenäläiset sotilaat, jotka ovat osa maiden muodostaman valtioliiton alueellisia joukkoja, siirretään Venäjän läntisen sotilaspiirin alaisuuteen.
Myös Venäjän puolustusministeri on aikaisemmin ehdottanut Valko-Venäjän ja Venäjän puolustus- ja turvallisuuskoneistojen yhdistämistä yhteiseksi keskukseksi, joka sijaitsisi Moskovassa.
– Lukashenka on vastustanut näitä yrityksiä aikaisemmin. Toistaiseksi on epäselvää, tekeekö Lukashenkan poliittinen haavoittuvuus, joka johtuu pitkään jatkuneista hallituksen vastaisista mielenosoituksista, hänestä myötämielisemmän, Whitmore kirjoittaa.
”Dramaattisia muutoksia”
Whitmoren mukaan Kremlin Valko-Venäjää koskeva sotilaallinen strategia epäonnistuu helposti, jos Venäjä ei pysty vaikuttamaan naapurinsa politiikkaan.
– Kreml näyttää ottavan nyt askeleita tämän asian korjaamiseksi.
Whitmore viittaa äskettäin perustettuun valkovenäläiseen Soyuz-puolueeseen (Unioni), joka on Venäjä-mielinen.
Itsenäinen politiikan tutkija Olga Kharlamova kertoo Deutsche Wellen artikkelissa, että Venäjä käyttää Soyuz-puoluetta ”vaikutusvallan työkaluna” valvoakseen Valko-Venäjän sisäpolitiikkaa.
Kharlamovan mukaan Venäjä voisi vahvistaa vaikutusvaltaansa, jos Kremlin tukemat perustuslakimuutokset pannaan toimeen. Venäjä painostaa Lukashenkaa uudistamaan Valko-Venäjän perustuslakia, jotta maan parlamentin asema vahvistuisi presidenttiin nähden.
Jos Kreml onnistuu tavoitteessaan, ”poliittisilla puolueilla on enemmän liikkumavaraa ja ainakin kaksi tai kolme puoluetta ajaa Venäjän intressejä”.
Whitmoren mukaan Putinin hallinto pitää vaihtoehtonsa avoinna ja operoi useilla eri suunnilla Valko-Venäjällä.
– Se taktikoi poliittisesti pitääkseen Valko-Venäjän poliittisen kriisin lopputuloksen hallinnassaan riippumatta siitä, onnistuuko Lukashenka pysymään vallassa vai ei, Whitmore toteaa.
– Samaan aikaan Venäjä pyrkii muuttamaan Valko-Venäjän Moskovan sotilaallisten tarkoitusperien jatkeeksi. Se muuttaisi dramaattisella tavalla turvallisuusyhtälöä Naton itärajalla.
