Vuonna 2015 vain joka viidennen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä saatiin varmuus. Suurin syy parantuneeseen selvitysasteeseen lienee se, että selvitettävää on vähemmän. Vuonna 2015 Suomeen tuli yli 32[nbsp]000 turvapaikanhakijaa.
– Sanotaan näin, että silloin viranomaisen käsittelyaika hakijaa kohden oli varmasti lyhyempi kuin mitä se on normaalisti. Nopeasti pyrittiin saamaan kirjoihin ja kansiin, sanoo Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtaja Esko Repo Ylen Uutisille.
Silti tilanne on yhä se, että lähes joka toisen turvapaikanhakijan henkilöllisyydestä ei saada varmuutta. Suurella osalla turvapaikanhakijoista ei ole mukanaan passin kaltaista asiakirjaa. Joskus passia ei ole ikinä ollutkaan ja turvapaikanhakija on matkannut Suomeen väärennetyllä asiakirjalla.
Passit puuttuvat etenkin irakilaisilta, somalialaisilta ja afganistanilaisilta.
Passeja myös piilotetaan Suomen viranomaisilta. Syy tähän on se, että passittoman henkilön palauttaminen kotimaahansa on vaikeaa. Passin hävittäminen on siis keino viivyttää maastapoistoa, jos henkilölle ei myönnetä turvapaikkaa. Passeja myös tuhotaan juuri ennen turvapaikan hakemista.
Yksi syy henkilöllisyyden salaamiseen voi olla se, että turvapaikanhakijaa epäillään rikoksesta. Turun terroripuukottaja Abderrahman Bouanane oli ennen Suomeen tuloaan epäiltynä Saksassa tehdyistä pahoinpitelyistä. Aiemmat teot eivät kuitenkaan selvinneet Suomen viranomaisille, sillä hakiessaan Suomesta turvapaikkaa Bouanane valehteli nimensä ja ikänsä.
