Sirkkaruokaa pidetään tulevaisuuden ruokana, sillä sirkat sisältävät runsaasti proteiinia, jota ihmiset ovat perinteisesti saaneet liharuuasta. Hyönteisten syömistä pidetään kuitenkin eettisempänä ja ekologisempana kuin lihansyöntiä.
Turun kauppakorkeakoulun Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen tutkijatohtori Minna Santaojan mukaan hyönteisruualla voi olla parempi maine kuin se ansaitsisi.
– Hyönteissyöntiä perustellaan sen ekologisuudella ja eettisyydellä avaamatta juurikaan sitä, mitä niillä tarkoitetaan, tutkijatohtori Santaoja sanoo Ylelle.
Suomessa saatiin tänä syksynä lupa sirkkojen kaupalliseen kasvattamiseen ja myyntiin. Markkinoille on tullut sirkkaleipää, ja pian kauppojen hyllyltä saa sirkkamakkaraa. Ensi vuonna Loviisassa avataan Euroopan suurin sirkkatehdas.
Tulevaisuudentutkijan mielestä teollista tuotantoa eettisempi tapa tuottaa hyönteisiä syötäväksi voisi olla niiden kasvattaminen kotona. Silloin niitä voisi edes tarkkailla lähietäisyydeltä: näin hyönteisiä ei pidettäisi pelkkänä proteiinina.
Santaojan mukaan hyönteistuotantoon ei ole liitetty eettistä pohdintaa, koska hyönteisiä pidetään niin ala-arvoisina, ”vähemmän” eläiminä.
– Hyönteiset pelkistyvät aminohappokoostumukseksi. Niistä puhutaan raaka-aineena, massana ja ravintoainepitoisuuksina, ei elävinä eläiminä, joilla voi ajatella olevan ainakin yksi intressi: hengissä säilyminen.
Santaoja vertaa hyönteisiä ruokakeskustelussa kaloihin: kaloistakin puhutaan kilogrammoina yksilöiden sijaan, vaikka eläintutkimus on jatkuvasti tuottanut lisätietoa kalojen henkisistä kyvyistä.
Jos kalat ovat ihmisten silmissä pahnanpohjimmaisia, hyönteiset ovat vielä alempana.
Sirkkojen syömisen eettisyyttä on perusteltu sillä, että niiden oletetaan tuntevan vähemmän kipua kuin muiden tuotantoeläinten. Hyönteisten tappamisen pakastamalla sanotaan jäljittelevän niiden luonnollista kuolemaa.
Santaoja ei kuitenkaan ole yhtään varma siitä, että hyönteiset tapetaan aina näin.
– Lehtijutuista saa käsityksen, että hyönteiskokki heittää paistinpannulle eläviä sirkkoja.
