Taysin nuorisopsykiatrian ylilääkäri Riittakerttu Kaltialan mukaan nuorten kasvavan ahdistuneisuuden taustalla on yllättävä tekijä: tunteita pyritään nykyään käsittelemään jo liiaksikin.
– Ehkä me liikaa fokusoimme haurauteen, kärsimykseen ja tuen tarpeeseen. On toki tärkeää saada tukea, mutta ei ihminen elämässä ihan lastu laineilla ole. Ei kaikessa tarvita ammattilaisten apua, Kaltiala toteaa Aamulehdelle.
Huolien yhdessä märehtiminen voi Kaltialan mukaan olla etenkin nuorille tytöille vaaratekijä.
– Meillä on yliarvostettua, että asioita pitäisi hirveästi käsitellä. Pitää oppia myös suuntaamaan huomiota muualle, vaikkapa liikuntaan.
Kaltiala muistuttaa, että nuoren elämä on täynnä sopeutumista ja sen miettimistä, miten kaikesta selviää. Negatiivisetkin tunteet kuuluvat elämään ja niitä pitää oppia sietämään. Kasvattajien tulisi tuoda tämä entistä enemmän esiin.
Vanhemman tehtävä ei siis ole huolehtia siitä, että lapsi välttyy pettymyksiltä ja saa haluamansa, vaan pettymyksen sattuessa auttaa nuorta miettimään, miten jatketaan eteenpäin.
– Nuori menee eri vaiheista läpi ja vahvistuu. Vaikka pettymyksiä sattuu, suurin osa löytää toisen reitin ja uuden päämäärän.
Ylilääkärin mielestä nuoret myös saavat nykyään liikaa vastuuta liian varhain ja joutuvat kokemaan suorituspaineita.
Esimerkiksi korkeakoulujen pääsykoeuudistus on Kaltialan mukaan epäonnistunut ratkaisu nuorten psyykkisen hyvinvoinnin kannalta. Monet nuoret ovat jo seitsemännellä luokalla hermostuneita siitä, tekevätkö he oikeita ainevalintoja ja pääsevätkö he yliopistoon.
– Nuorten itsesäätely, tunnesäätely, pitkäjänteisyys ja toiminnanohjaus eivät vielä riitä itsenäiseen työskentelyyn.
